Tiistaina (14.9.) kävin Lillin ja Nekun kanssa Auran majan maastossa lenkillä. Yksin en tälle lenkille lähtenyt, vaan saimme Vilin, Voltin ja Niinan oppaaksi. Niina oli aiemmin kiertänyt saman lenkin, joten pelkoa eksymisestä ei ollut : )
Pururataa aikamme käveltyämme siirryimme polulle, joka vei meidät Kalimenojan äärelle. Yksi polku jatkui ojan yli, mutta emme lähteneet seuraamaan sitä, vaan käännyimme kulkemaan ojan suuntaisesti takaisin autolle päin.
Vas. Vili, Voltti ja Lilli
Voltti vauhdissa
Koirat juoksivat polkuja irrallaan ja Nekusta kyllä näki, että ollaan uusilla poluilla. Innokkaasti se tutki maastoa ja eteni edellämme kirsu maata viistäen. Reilu tunti meni metsässä kävellessä ja loppupätkästä jopa minä olin ”kartalla”, kun päädyimme kulkemaan koiralatupohjaa takaisin Auran majalle : )
Koiralatu kesäkuosissa
Tänään kävin sitten Huutilammen luontopolkuun tutustumassa. Seuraksi saimme Meijun, Ronja ja Iineksen. Luotopolku oli vain 1,6 km pitkä ja se kiersi suoalueen ympäri, jonka keskellä oli pieni lampi.
Tämä Heikinharjussa sijaitseva Huutilampi olisi tarjonnut myös 3,2 km luontopolun, mutta kun parkkipaikalla ollessa esitteessä mainittiin Kalimenojan ylitys puunrunkoja pitkin vaativan hieman seikkailumieltä, niin ehdotin Meijulle, että käydään vain se lyhyempi luontopolku : )
Lintulava
Iines (soopeli) löysi suolta jotain tosi mielenkiintoista....
Meillä oli tarkoitus lammen kiertämisen jälkeen istahtaa makkaranpaistopaikalle nauttimaan eväitä, mutta paikalla oli eloista ja äänekäs joukko eri-ikäisiä ihmisiä, ilmeisesti läheisestä vastaanottokeskuksesta. Lisäksi näimme irti olevan saksanpaimenkoiran nuotiolla, joten päätimme kiertää nuotiopaikan ja palata autolle luontopolulta.
Erikoista tällä retkellä oli se, että koko sen ajan kun kiersimme lampea ilmassa kaikui popmusiikki. Se mistä musiikki kuului jäi arvailujen varaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.