Viikon sujuessa nopsasti normaaliin tahtiin - töitä, kotitöitä, koirien kanssa ulkoilua, shelttilenkki jne. jälkeen koitti jälleen viikonloppu.  

Minä ajelin lauantaina iltapäivällä Lillin ja Nekun kanssa mökille. Päivä vaihtui nopeasti iltaan ja aika kului pihamaalla kuin siivillä. Lilli ja Nekku seurailivat touhujani välillä nukkuen nurmella tai kuistilla. Sain vihdoin myllättyä kesannolla olleen kukkapenkin uudelleen : )

Illalla saunan lämpö tuntui taivaalliselta ja nyt uskaltauduin jopa saunasta jokeen. Joki vesi oli +14 asteista. Ei sitä uimiseksi voi sanoa, kun käväisin kaulaa myöten vedessä ja kylmän veden tuoma pakokauhu ajoi takaisin laiturille. Mutta, voi sitä mukavaa tunnetta kylmänkylvyn jälkeen... 

Sen verran reipas olin, että sunnuntai aamuna kävin sitten aamu-uinnilla ja jopa kymmenen rintauintivetoa tuli uitua. Vesi ei enää tuntunut niin kylmältä kuin edellisenä iltana – kesän uintikausi siis hyvällä alulla : ) Lilli ja Nekku seurasivat aamu-uintitouhuja laiturin reunalla. 

Viikonlopun sää oli kyllä jotain sellaista, jonka olisi suonut jatkuvan pidempäänkin. Aurinkoa ja lämmintä yli +25 astetta. Kova, mutta lämmin tuuli edesauttoi, ettei yhtään hyttystä ollut riesana : )


Lilli odottaa palloa ja on valmiina syöksymään oikeaan suuntaan.


Nekku nauttii kesästä ja vilvoittavasta tuulesta.

Sunnuntai-ilta ilma viileni nopeasti. Illalla 20.30 jälkeen kävin nuoremman poikani kanssa leikkaamassa Haukkiksen nurmialueet. Sattui pieni vahinko, kun kävin peltihallista hakemassa bensakanisterin ruohonleikkureiden tankkausta varten. Lukitsin nimittäin epähuomiossa Nekun pimeään halliin. Olin kanisteri kädessä kävelemässä puolessa välissä tokokenttää, kun kuului vaimea haukahdus. Siinä samassa huomasin, että vain Lilli on minulla vierellä ja juoksujalkaa palasin hallin ovelle. Oven takaa löytyi häntää heiluttava nappisilmä, joka ei ollut moksiskaan tapahtuneesta.