Tänään olin reipas, ei merkkiäkään siitä maanantaisesta sohvaperunasta ; ) Kiersin yli 6 km pururataa Lillin ja Nekun kanssa –6 asteen pakkasessa. Taivas oli kirkas ja kuutamo. Hieman kyllä hirvitti alkumatkasta se synkkä kuusikko, joka kasvaa ihan pururadan reunassa. Luotin kuitenkin Nekun vaistoon ja siihen, että se ilmoittaa haukullaan, jos jotain epämääräistä on edessäpäin. No, yhden kerran se haukkui ja vastaan tulikin mustaan ulkoiluasuun pukeutunut mies, joka oli lenkillä kuten mekin : )  Luoksetulo- ja niitä paikallaolokertoja tehtiin tämän lenkin aikana kuutisen kertaa, kun meidän ohitse kiiti juoksulenkillä olevia. Hyvin kyllä olivat molemmat koirat kuulolla, no tiesivät, että herkkujuustopaloja on tarjolla ja häiriövaihtoehtoja kun ei ollut tarjolla, kuten esim. toisia koiria : )

 

Joulua odotellessa voi käydä kurkkimassa shelttikalenteria, jonka on tänäkin vuonna Ulla Andersin tukijoukkoineen väsännyt shelttiväen ja miksei muidenkin koiranomistajien iloksi.

Joulukorttejakin olen jo kirjoitellut, pitäisi vielä käydä ostamassa postimerkkejä, jotta saisin homman päätökseen ajallaan.