Vihdoinkin saatiin lunta ja tänä aamuna sitten myös kipakkaa pakkasta. Ei tullut Lillin kakkareissusta aamulla mitään, kun sillä menee joka kerta melkoinen tovi hyvän p-paikan etsimisessä metsässä. No, tänään sitten tassuja alkoi palella siinä määrin jo paikkaa haeskellessa, että ei enää voinut kököttää paikoillaan ja kakata, vaan piti tulla metsästä polulle tassuja vuoronperään ilmaan nostellen.

Lämmitin molempien koirien tassuja käsissäni sitä mukaa, kun ne niitä alkoivat nostella. Olisi luullut tuon Nekun olevan säänkestävämpää saksalaista laatua, mutta ei, samalla tavalla pakkanen tarttui kylmällä otteella myös sen tassuihin. 

No, ehkä tämä oli koirille sellainen pakkasaamun alkushokki, kun ei ole –20 asteen paikkeilla tälle talvelle aamulukemia lämpömittari näyttänyt : ) Totuttelemista tässä kuivan kylmässä kelissä on myös itsellenikin sateisen syksyn jälkeen.

Viikko sitten sunnuntaina, Itsenäisyyspäivänä, olimme shelttilenkillä, mutta eilinen jäi väliin. Itsenäisyyspäivän sää oli pilvinen, joten kuvaamisesta ei oikein tullut mitään. Tässä alla kuitenkin pari siniharmaavoittoista otosta.


Nekku ja Ronja alkulämmittelyssä hieman ennen shelttilenkin alkua, Iines seuraa taustalla 

Ilo jälleen irti shelttilaumassa, tällä 6.12. lenkillä taisi olla yli 10 shelttiä mukana

Lauantaina 11.12.2009 kävin koirien kanssa päivällä lenkillä Haukkukeitaan maastossa. Kamera oli mukana, kun oli luvattu auringon paistetta. No paistoihan se, mutta niin alhaalta, että säteet osuivat vain puiden latvoihin.  Mukana oli myös muovikassi ja oksasakset. Olin jälleen hakemassa muutamia katajanoksia, nyt maljakkoon sisälle. Kameraan tallentui sitten kuvia, joista pari tässä nähtäväksi.

Tavallisuudesta poiketen lähdin etsimään katajanoksia Laanaojan ylittävän puusillan jälkeen vasemmalle lähtevän vanhan kärrypolun reunoilta. Silmiini pisti harvan kuusikon keskeltä tumma möykky, joka tietysti piti uteliaani ihmisenä käydä lähempää katsomassa.

Möykky oli pressulla vuorattu kahdesta nojatuolista ja jonkin hyllyn kappaleista muodostettu kasa. Mielestäni nämä samat huonekalut lojuivat syksyn aikana Haukkiksella agilitykentän ja tien välisessä pusikossa. Tuosta pusikosta ne hävisivät ja oletin Oulun kaupungin Liikuntaviraston toimesta niiden siirtyneen kaatopaikalle. Kuka kumma on kehdannut raahata nämä rojut tuonne metsään ja vielä peittää ne pressulla? Vai onko nämä ne samat kamat?