Auringon paisteessa lähdettiin shelttilenkille 18 sheltin omistajajoukon kanssa. Ihan ei kastumatta lenkkiä ehditty tehdä, vaan viimeisen parikymmentä minuuttia käveltiin sitten vesisateessa. Ei siinä lenkin jälkeen märissä vaatteissa ollut intoa jäädä juttelemaan muiden kanssa. Pikaisesti koirat autoon ja kotiin.

Koiria piti kotona tuulikaapissa kuivailla ja mieleen tuli taas ne pitkät, märät ja pimeät kelit, ennen kuin saadaan pakkasta ja lunta tassujen alle. Ja pimeästä tuli mieleen jälleen heijastimet niin itselle kuin koirillekin. Ne pitää muistaa ottaa esille : )

Kotona ehdin syödä ja vaatteet vaihtaa ja sitten jälleen koiramaisiin touhuihin. Kyseessä oli jäljen alkeiskurssin neljäs ja viimeinen harjoituskerta. Jälleen kokoontuminen Jäälin Shellillä, josta lähdettiin jonossa ajelemaan metsätietä pitkin.

Viimeisen kerran jälki olikin sitten alla olevan kuvan kaltainen.

1285519495_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ensin neljälle koiralle jäljet vanhenemaan ja sillä aikaa pääsivät sekä Nekku että Lilli nuuskuttelemaan lyhyempiä, tuoreita jälkiä.

Nekulle olin ottanut mukaan n. 10 cm pituisen vinkupossun – possun, jota se kotona saalistaa ja vinguttaa oikein urakalla, kun innostuu. Nyt tuo vinku ei ollut mitään… tai kyllähän Nekku lähti jäljelle, löysi vinkulelun ja kääntyi sitten minuun päin. Tästä kehut Nekulle ja palkkaus. 

Lilli sitä vastoin oli jälleen innokas hakemaan kepin maastosta. On ne niin erilaisia koiria!

Maittakoon, että edellisenä päivänä kotona sisällä Nekku haki keppiä innokkaasti, kun sitä siirtelin huoneessa aina vain kauemmas koirasta, lopulta kirjoituspöydän kulman taakse piiloon ja sieltäkin Nekku haki iloisena kepin minulle.

Nekun ja Lillin kanssa jatketaan jäljen tekemistä ja kepin noutoa. Tästä kurssista jäi mukava mieli ja kiva uusi harrastus : )