Sään suhteen epävakaan viikon jälkeen perjantaina palattiin jälleen lämpimän sään kelehin. Auton mittari näytti alkuillasta 23 lämpöastetta, kun ajelin Lillin ja Nekun kanssa mökille. Ilta oli lämmin, sauna lämpesi ja ulkona oli mukava puuhastella kaikenlaista pientä. Joki vesi oli jäähtynyt, enää vain 16 asteista ja se tuntui iholla melko kylmältä.

Lauantai aamuna kävin veden viileydestä huolimatta uimassa ja kyllähän kylmä vesi pisti veret kiertämään. Aamupäivän puuhastelin pihamaalla auringon paisteessa laattojen kimpussa. Sain raparperilaattaprojektin päätökseen ja nyt neljä laattaa odottaa sijoituspaikkoja pihamaan poluille. Vielä pitää harjata kuivuneet raparperit irti laattojen pinnoilta.

1250975078_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Puolenpäivän aikoihin lähdimme kotiin. Miehellä oli lähtö työmatkalle ja itse olin lupautunut Lillin kanssa iltapäivällä esittämään flyballia Pikkarala-Lapinkangas kyläyhdistyksen elojuhlassa.

Lillin kanssa olemme käyneet OKK:n järjestämän flyball -kurssi v. 2005. Sen jälkeen olemme satunnaisesti päässeet harjoittelemaan kokonaista rataa, joka koostuu neljästä hypystä ja laukaisulaitteesta. Edellisen ja ensimmäisen kerran esittelin lajia Lillin kanssa Shelttiriehassa 13.6.2009 Haukkukeitaan nurmikolla. Hieman oli siis perhosia vatsassa, kun saavuin Lapinkankaan lossirantaan, jossa oli tarkoitus esiintyä.

Lossiranta oli enimmäkseen sorakiveä ja vain tie lossille oli asfalttia. Elojuhlaan osallistui paljon ihmisiä, niin aikuisia kuin lapsiakin. Ennen meitä esiintyi Pohjoisen Vesipelastuskoirat puolen tunnin vesipelastusohjelmalla, jonka jälkeen oli koiratanssiesitykset. Tiina esiintyi kahden koiransa Oivan ja Niklaksen kanssa, jonka jälkeen Raija & Simo-villis. Mainittakoon, että Oiva on 13 v. kuuro sheltti, mutta ikä eikä kuurous olleet esteenä koiratanssiesitykselle : )

1250975000_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Flyballratakin oli etupäässä sorakiveä ja osittain nurmikkoa. Lilli oli odottanut auton perässä häkissä ja kun meidän vuoro tuli, hain koiran suoraan radalle. Ensimmäinen, toinen ja kolmas pallonhaku meni mönkään. Lilli kyllä kävi laukaisemassa boxin, mutta ”unohti” tuoda pallon minulle. Vasta neljäs lähetys toi toivotun eli täydellisen suorituksen : ) Jälkikäteen mietin, että ehkä olisi kannattanut ottaa Lilli aiemmin autosta tassuttelemaan ja nuuskuttelemaan.

No, flyball esitys oli ja meni ja elojuhla jatkui Oulujoen toisella rannalla, Pikkaralan puolella. Grillimakkaran syönnin verran vielä rannalla viivähdimme (Lilli sai osansa makkarasta). Siinä makkaraa syödessä neljä pientä tyttöä tapitti Lilliä ja kun kerroin, että koiraa saa silittää tytöt lähestyivät aranoloisesti. Tyttöjen vanhemmat olivat mukana ja heiltä kuulin, että yksi tytöistä pelkäsi koiria.  Olipa tapahtunut "läheltä piti" tilanne, kun autotiellä oli vastaan tullut koira ja em. tyttö oli jäädä auton alle, kun oli lähtenyt koiraa pakoon. Nyt näin kaikkien neljän tytön silittävän Lilliä, joten ehkä hetkeksi koiran pelkääminen unohtui : )

Kotona Nekku odottikin jo malttamattomana lenkille pääsyä. Saimme seuraksi ystäväni Lauran sekä Onni-japsin. Kiersimme Haukkiksen metsäpolkuja tunnin lenkin ja nautimme lämpimästä kesäillasta.