Kiireisen viikon jälkeen viikonloppu on sitten "akkujen lataamisen" aikaa ja pyrinkin tekemään vain sellaista, mikä itsestäni on mukavaa (no, perheellisenä se ei aina kyllä onnistu) ; )

Ja mikä sen mukavampaa kuin sunnuntain shelttilenkki. Nautin sitä yhtä paljon kuin koiratkin. Metsäpolkuja on mukava tutussa porukassa kulkea, kuulumisia vaihtaa ja omat koirat saavat koiraseuraa lenkkikavereista.

 

Tänään mukana oli 17 shelttiä. Pakkasta –10 asteen pintaan, lunta satoi hiljakseen ja aurinkokin näkyi, mutta ohuen pilviharson takaa. Haukkukeitaan parkkipaikalla oli tungosta, kun samaan aikaan myös villakoiraihmiset lähtivät yhteislenkille. Onneksi metsäpolkuja lähtee joka suutaan ja lääniä riittää kulkea, näin molemmat porukat pääsivät mieleiseensä suuntaan. Kuvaustauko pidettiin makkaranpaistopaikalla. Minulla oli lihapullanameja takintaskussa ja niiden voimalla sain ainakin muutaman koiran pysymään paikoillaan kuvaamisen ajan. Toki samalla nyppylällä kävi useampi koira, mutta kuvaa en ehtinyt näpätä : )

Kuvassa vas. Nero, Nekku (takana), Lilli ja Iines.

Vas. Panda, Pessi (takana), Sani ja Nekku. Nekku istuu Tulitopaasin kennelin lauman jatkeena ihan kuin kuuluisi joukkoon. Nämä sheltit osaavat myös poseeraamisen taidon, sillä Anne on yhtä innokas kuvaaja kuin minäkin.


Paluumatkalla polulla tuli vastaan tanskandoggi.  Kuvassa näkyy, kuinka näppärän kokoinen sheltti tai kaksikin on mahdollista kopata kainaloon, kun tarve niin vaatiin ; )